1. Tervetuloa monikulttuurisen opiskelija-asumisen maailmaan!
1.1. Monikulttuurista opiskelija-asumista - siis mitä?
Monikulttuurinen opiskelija-asuminen tarkoittaa, että samassa opiskelija-asunnossa tai talossa asuu eri kulttuureita edustavia opiskelijoita. Tässä oppaassa kerrotaan monikulttuuriseen opiskelija-asumiseen liittyvistä asioista ja annetaan käytännön vinkkejä tällaisissa olosuhteissa asuville. Opas ei anna tyhjentäviä vastauksia kysymyksiin, mutta se voi helpottaa ymmärtämään monikulttuurisen asumisen ominaispiirteitä.
Kaikkien opiskelijoiden asumisen järjestämisen peruslähtökohta on, että opiskelijoille löytyy katto pään päälle ja laadukkaat asumisolosuhteet. Tämä perusasia on Suomessa hoidettu erinomaisesti. Ulkomaisia tutkinto- ja vaihto-opiskelijoita autetaan asunnonetsinässä, koska opiskelija-asunnon järjestäminen ulkomailta käsin on vaikeaa. Asuntojen löytyminen on usein melkoinen palapeli, koska varsinkin vaihto-opiskelijat tulevat Suomeen lyhyeksi aikaa ja heidän oleskelunsa täällä voi alkaa ja päättyä tavallisesta lukukausirytmistä poikkeavina aikoina.
Opiskelijaelämä on voimakas yhdistävä tekijä, eikä asumisesta välttämättä tule ongelmaa, vaikka samassa asunnossa olisikin asukkaita useasta eri maasta. Tällainen elämänmuoto voi itse asiassa olla suuri nautinto. Opiskelijat tutustuvat eri maailman kolkilta tuleviin uusiin ihmisiin ja heidän mielenkiintoisiin tapoihinsa. Syntyy kansainvälisiä ystävyyssuhteita, kielitaito paranee ja monikulttuurisuudesta tulee tavallista arkea.
1.2. Opiskelija-asuminen Suomessa
Opiskelija-asuntoyhteisöjä on 19 eri paikkakunnalla. Opiskelija-asunnot sijaitsevat vaihtelevan matkan päässä kaupungin keskustasta ja oppilaitoksista.
Opiskelija-asunto on useimmiten 2-3 opiskelijan soluasunto, jossa jokaisella asukkaalla on oma lukittava huoneensa ja käytössään yhteiset keittiö-, wc- ja peseytymistilat. Joissakin kaupungeissa on lisäksi ns. yhteiskeittiökäytävä asuntoja, joissa jokaisella asukkaalla on oma huone sekä oma wc/peseytymistila, mutta keittiö on useiden asukkaiden käytössä.
Suomessa on erityisesti syyslukukauden alussa pulaa vapaista opiskelija-asunnoista. Vaihto-opiskelijoilla on osalla paikkakunnista oma opiskelija-asuntokiintiö, jonka oppilaitokset vuokraavat opiskelija-asuntoyhteisöiltä. Toisilla paikkakunnilla vaihto-opiskelijat asetetaan etusijalle vapaita asuntoja jaettaessa.
Naapurit opiskelija-asunnossa saattavat olla joko suomalaisia tai kansainvälisiä opiskelijoita. Suurin osa vaihto-opiskelijoista toivoo saavansa asua suomalaisten opiskelijoiden kanssa. Valitettavasti tämä ei aina toteudu, sillä joillakin paikkakunnilla vaihto-opiskelijat täyttävät lähes kaikki vapaat kalustetut soluasunnot, ja silloin ei luonnollisestikaan ole valinnanvaraa, mikäli todella on asunnontarpeessa.
Solunaapurit saattavat olla myös varsin eri ikäisiä, koska opiskelija-asunnoissa voivat asua kaikki peruskoulun jälkeisissä oppilaitoksissa opiskelevat.
1.2.2. Vuokrasopimus, vakuusmaksu, asunnon varustelu
Suomessa asunnonvuokrausta säätelee huoneenvuokralaki. Se sitoo vuokranantajaa ja vuokralaista. Opiskelija-asuntoyhteisöjen vuokrasopimukset, vakuusmaksut ja säännöt perustuvat huoneenvuokralakiin. Act on Residental Leases -pdf
Vuokrasuhde alkaa kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä (ei kuitenkaan koskaan lauantaina) klo 12.00. Tämä samoin kuin opiskelija-asuntoyhteisön aukioloajat on syytä huomioida jo saavuttaessa. Mikäli saapuminen osuu toimistoajan ulkopuolelle, ilta tai yöaikaan tai ennen kuukauden ensimmäistä arkipäivää, tulee itse huolehtia majoituksesta tuolle ajalle.
Opiskelija-asunnoissa vuokrasopimus tehdään kalenterikuukaudeksi; sitä ei ole mahdollista aloittaa eikä lopettaa kesken kuukauden.
Vuokrasopimus kannattaa tehdä määräaikaiseksi, mikäli jo saapuessaan tietää opintojen päättymisajankohdan. Muussa tapauksessa vuokrasopimus tulee irtisanoa kirjallisesti kalenterikuukautta ennen asumisajan päättymistä: toisin sanoen, jos poismuutto on toukokuun lopulla, vuokrasopimus on irtisanottava huhtikuun aikana.
Vakuusmaksu ei ole tarkoitettu käytettäväksi viimeisen asumiskuukauden vuokraan, vaan se palautetaan asumisajan päätyttyä, mikäli asukas on hoitanut kaikki velvoitteensa opiskelija-asuntoyhteisöä kohtaan. Opiskelija-asunto tulee luovuttaa vuokrasopimuksen päättyessä opiskelija-asuntoyhteisölle huolellisesti siivottuna. Mikäli asunto on epäsiisti, opiskelija-asuntoyhteisö siivoaa sen, ja korvaus siivouksesta peritään opiskelijan vakuusmaksusta.
Kansainvälisille opiskelijoille tarkoitetut asunnot ovat yleensä peruskalustettuja, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että asunnon varusteisiin kuuluvat huonekalut ja lisäksi yleensä patja. Vuodevaatteet ja muut tekstiilit sekä ruoan valmistus- ja ruokailuastiat opiskelijan tulee hankkia itse. Toisten asukkaiden astioiden lainailu ei onnistu, ainakaan ilman lupaa. Monilla paikkakunnilla esim. ylioppilaskunnat jakavat vaihto-opiskelijoille pientä korvausta vastaan ns. starttipaketteja. Starttipaketti on yleensä jo muutamalla vaihto-opiskelijalla kierrätetty valikoima vuodevaatteita, verhoja, keitto- ja ruokailuastioita. Kannattaa olla aktiivinen ja selvittää etukäteen, miten opiskelija-asunto on varusteltu, ja miettiä, miten hankkii puuttuvat varusteet.
Useat opiskelija-asuntoyhteisöt ovat vetäneet asuntoihinsa suorat tietoverkkokaapeliyhteydet. Oman tietokoneen voi ottaa mukaansa, mutta kannattaa etukäteen selvittää opiskelija-asuntoyhteisöltä, onko mahdollista vuokrata opiskelija-asunto, josta on pääsy internetiin, ja mitä se maksaa.
Monissa opiskelija-asuntoyhteisöissä asuntoa ei voi vaihtaa, mikäli asuu opiskelija-asunnossa vain yhden lukukauden. Sisäisen siirron jonot ovat yleensä kaikilla yhteisöillä erityisesti syksyisin melko pitkiä, ja siirto ei tavallisesti toteudu alle lukuvuoden pituisen asumisen aikana.
Takaisin ylös
