2. Ketkä tulevat Suomeen?

2.1. Mistä maista opiskelijat tulevat?

Suomalainen korkeakoulumaailma ei enää ole monokulttuurinen. Tänne tullaan opiskelemaan sekä lyhyeksi että koko tutkinnon ajaksi. Ulkomaalaisopiskelijoita tulee maailman joka kolkalta. Tämän myötä opiskelija-asuminenkin on muuttunut varsin monikulttuuriseksi.

Vaihto-opiskelijat

Vuonna 2001 Suomessa oli melkein 5 500 ulkomaista vaihto-opiskelijaa, joiden oleskelun kesto oli 3-12 kuukautta. Heistä noin 2 000 opiskeli ammattikorkeakouluissa ja 3 500 yliopistoissa. Lähes kaikki vaihto-opiskelijat olivat eurooppalaisia: saksalaisia (806), ranskalaisia (547), italialaisia (356), brittejä (299), venäläisiä (287 ja hollantilaisia (262).

Keskimääräinen Suomessa oloaika oli vajaat viisi kuukautta, joten täällä vietettiin yleensä yksi lukukausi. Näiden tilastoitujen 3-12 kuukauden vaihtojaksojen lisäksi suomalaisissa korkeakouluissa käväisi satoja opiskelijoita vielä lyhyemmillä jaksoilla. (Lähde: Aalto, Pirjo. 2002. Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2001. CIMO Publications 3/02.)

Tutkinto-opiskelijat

Vaihto-opiskelijoiden lisäksi korkeakoulut vastaanottavat kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita. Heitä oli Suomessa vuonna 2000 yhteensä melkein 6 400. Suurin osa ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista oli kiinalaisia (1 029), venäläisiä (800) ja ruotsalaisia (248). (Lähde: KOTA ja Tilastokeskus.)

Kun vaihto- ja tutkinto-opiskelijat lasketaan yhteen, Suomeen tulee eniten ulkomaisia opiskelijoita Kiinasta, Venäjältä ja Saksasta. Kaiken kaikkiaan suomalaista korkeakouluelämää rikastuttaa vuositasolla vähintään 12 000 ulkomaalaisopiskelijaa.

2.2. Asumisen tavat ja muodot vaihtelevat

Asumisen ja opiskelija-asumisen tavat ja muodot ovat erilaisia eri maissa. Tänne tulevien ulkomaalaisopiskelijoiden kokemus opiskelija-asumisesta vaihtelee: osa on jo asunut opiskelija-asunnossa, toiset muuttavat ensimmäistä kertaa pois kotoa. Myös odotukset suomalaista opiskelija-asumista kohtaan vaihtelevat suuresti sen mukaan, mistä tulee, mihin on tottunut ja mitä on luvattu.

Yhteiseloon ja kanssakäymiseen liittyy paljon tapoja ja käytäntöjä, jotka eroavat eri kulttuureissa ja yhteisöissä. Miten suhtaudutaan vieraisiin, ruokaillaanko yhdessä vai erikseen, ovatko yhteiskeittiön välineet kaikkien asukkaiden käytössä ja voiko niitä lainata, kuinka yhteisistä asioista sovitaan? Tavat vaihtelevat sekä kulttuureittain että yksilöittäin: eiväthän kaikki suomalaisetkaan asu ja elä samalla tavalla! Kun yhteisön asukkaat tulevat eri kulttuureista erilaisine yhteisöllisine ja yksilöllisine tapoineen, on lopputuloksena mielenkiintoinen keitos.

Takaisin ylös