4. Säännöt ja ohjeet

Opiskelija-asumisessa on omat sääntönsä ja ohjeensa, joihin usein vedotaan. Säännöt ovat samat sekä kotimaisille että kansainvälisille opiskelijoille, eikä niiden noudattamisesta vapauta se, ettei tunne niitä. Tuhansien opiskelijoiden asuttaminen opiskelija-asuntoihin ei onnistu, ellei sääntöjä ole ja ellei niitä kunnioiteta.

Sovittujen sääntöjen ja kellonaikojen noudattaminen on Suomessa erittäin tärkeää. Tämä on suorastaan kulttuurinen ominaispiirre, etenkin verrattuna kulttuureihin, joissa säännöt ja kellonajat ovat viitteellisiä.

Kansainvälisen opiskelijan kannattaa olla itse aktiivinen. Kukaan ei ole kenties tullut ajatelleeksi, miten kansainvälinen opiskelija ymmärtää tai löytää opiskelija-asumiseen liittyvät säännöt tai kuinka ne hänelle opetetaan. Lisäksi jokaisessa kulttuurissa on omat kirjoittamattomat sääntönsä, joita on hankala selittää, koska ne ovat kansalaisten selkäytimessä.

Jokaisella opiskelija-asuntoyhteisöllä on omat toimintatapansa ja käytänteensä, mutta paljon on myös yhteistä. Seuraavassa muutamia opiskelija-asumiseen soveltuvia ohjenuoria, jotka yleisesti ottaen pätevät asumisen osalta Kotkasta Rovaniemelle ja elämisen osalta laajemminkin.

4.1. Soluasumisen pelisäännöt - sovitaan yhdessä

Soluasumisessa on kysymys yhdessä asumisen opettelemisesta. Toinen toiselta voi oppia ja myöskin opettaa. Onnistumisen avaimet ovat toisen asukkaan kunnioittamisessa ja arvostamisessa.

Asumiseen liittyvistä pelisäännöistä sopiminen on vaikeaa mutta mahdollista ja myös välttämätöntä. Pitäisi kuitenkin pyrkiä siihen, ettei pelisääntöjen käsittely ole pelkkää sääntöjen läpikäymistä vaan myös keskustelua omista asumisen, elämisen ja kommunikoinnin tavoista. Tavat keskustella ristiriitatilanteissa voivat vaihdella. Joissakin kulttuureissa on tapana sanoa asiat suoraan, toisissa kulttuureissa yritetään välttää suoraa konfliktia viimeiseen asti. Muista, että on vaikea arvata, mitä ajattelet, jos et sano sitä ääneen.

Soluasukkailla voi olla erilaiset käsitykset oman ja yhteisen tilan rajasta. Rajanvedon ongelmia voi tulla esimerkiksi siitä, mahdutaanko samanaikaisesti keittiöön tai kuinka paljon tilaa ja aikaa saa käyttää yhteisissä tiloissa. Näistä asioista on myös hyvä sopia.

Vaikka keittiö ja kylpyhuone ovat yhteiskäytössä, huolehtii jokainen asukas omista tavaroistaan ja käyttää omia tavaroitaan. Tämän nyrkkisäännön voi unohtaa, mikäli soluasukkaat toisin sopivat.

4.2. Ruuanlaitto

Eri ruokakulttuureja edustavat opiskelijat laittavat usein ruokaa eri tavoilla eli kukin siten kuin on tottunut. Ruoanlaitosta aiheutuvista sivutuotteista, esimerkiksi hajuista ja äänistä, kannattaa keskustella ja sopia, ettei ainakaan koko ajan tarvitse kärsiä omasta mielestään epämiellyttävistä hajuista. Muutenkin on hyvä pohtia, syödäänkö yhdessä vai erikseen ja mihin aikoihin. Kannattaa myös muistaa, että jatkuva ruokavieraiden kestitseminen ja hälisevä ruoanlaitto voivat karkottaa joitakin asukkaita pois yhteisistä tiloista.

4.3. Siivoaminen ja hygienia

Suomessa opiskelija-asuntojen yhteisiä tiloja ei siivota opiskelija-asuntoyhteisön toimesta, vaan kaikki solun asukkaat vastaavat yhdessä yhteisten tilojen siisteydestä. Jokainen tiskaa omat tiskinsä - omalla henkilökohtaisella tiskiharjallaan ja heti ruokailun jälkeen. Lisäksi tulee puhdistaa liesi, uuni ja työtasot, mikäli niitä on käytetty ruoanvalmistuksen yhteydessä. Jääkaapista jokainen luonnollisesti syö vain omia ruokiaan.

Asukkaat huolehtivat myös itse omien jätteidensä poisviennistä. Asukkailla saattaa lisäksi olla käytössä esimerkiksi omat wc-paperinsa. Solun yhteisten tilojen siivousvuoroista kannattaa sopia yhdessä muiden asukkaiden kanssa heti asumisen alettua. Mikäli soluasunnon yhteiset tilat eivät pysy siistinä asukkaiden toimesta, opiskelija-asuntoyhteisö siivoaa tilat ja laskuttaa siitä kaikkia asukkaita. Lisätietoa opiskelija-asunnon siivouksesta www.tys.fi.

4.4. Tupakointi, alkoholi ja huumeet

Tupakointi yhteisissä tiloissa on sallittua vain solun kaikkien asukkaiden suostumuksella, joten keskustele asiasta kämppistesi kanssa, ennen kuin sytytät ensimmäisen savukkeesi yhteisessä keittiössänne. Suomessa on eräs Euroopan tiukimmista tupakkalaeista ja sitä myös noudatetaan. Tupakointi sisällä yksityisasunnoissa on melko harvinaista. Suomessa tupakoidaan kaduilla, pihoilla ja parvekkeilla - myös talvella.

Suomessa alkoholijuomia myydään yli 18-vuotiaille. Suomalaisten juomatavat ovat viime vuosina keskieurooppalaistuneet, mutta etenkin viikonloppuisin perinteinen humalahakuisuus on tavallista.

Huumeiden käyttö ja hallussapito on Suomen lain mukaan rikos.

4.5. Tervehtiminen

Suomalaisten kommunikointitavat voivat tuntua erikoisilta. Monet suomalaiset eivät välttämättä tervehdi rappukäytävässä tai hississä. Kysymys ei ole siitä, ettei vastaantulijasta pidettäisi. Ne, jotka eivät tervehdi ulkomaalaisia naapureita, eivät todennäköisesti tervehdi muitakaan.

Suomessa on tapana olla hiljaa, jollei ole mitään kummempaa sanottavaa. Hiljaisuus tulkitaan ennemmin positiiviseksi kuin negatiiviseksi asiaksi.

4.6. Vierailusäännöt ja juhlinta

Soluasumisessa tulee huomioida muiden asukkaiden asumisviihtyvyys ja opiskelurauha. Asunnoissa on yleensä hiljaisuus klo 23.00-06.00 välisenä aikana. Suurempia juhlia, päivälliskutsuja ja säännöllisiä kokoontumisia varten opiskelija-asuntoyhteisöillä on yleensä yhteistiloja ja kerhohuoneita, joita voi edullisesti vuokrata näihin tarkoituksiin. Myös nämä tilat tulee huolellisesti siivota käytön jälkeen, ja niissäkin tulee noudattaa järjestysmääräyksiä. Vuokrattavia juhlatiloja voi tiedustella opiskelija-asuntoyhteisöltä.

4.7. Naisten asema

Joillekin ulkomaalaisopiskelijoille voi olla yllätys, että monet asumisasioista ja opiskelijoiden asioista päättävistä suomalaisista työntekijöistä ovat naisia. Tämä kulttuuriero korostuu, jos joudutaan tekemään asukasta koskevia epämiellyttäviä päätöksiä. Naistyöntekijällä on valtuudet toimia ja tehdä päätöksiä ja naisten tekemiä päätöksiä on noudatettava.

Takaisin ylös